Mielenkiintoisia materiaaleja ja muita hyödyllisiä linkkejä vaikka kesälukemiseksi

Kannet

Kevään viimeisessä kuukausi@postissa esittelyssä taas erilaisia aineistoja, kirjoja, linkkejä ja muuta mielenkiintoista luettavaa kaikille niille, joille työpäivät kesällä ovat aikaa itsensä kehittämiseen. Tai vapaaehtoistoimijoina kesän (toivottavasti harvoina) sadepäivinä tekee mieli kellistyä hyvän luettavan kera vaikka mökin sohvalle.

Tutun lempeä tuuppaus on hieno hankeraportti

Useat Savonlinnan seudun toimijat olivat mukana XAMK:n Tukea tuottavuuteen -hankkeessa. Olimme myös siinä mielessä "erikoinen" paikkakunta, että alueeltamme oli poikkeuksellisen paljon kolmannen sektorin toimijoita mukana Tutu-hankkeessa.

Nyt hankkeesta on valmistunut loppuraportti, josta löytyvät alueemme kolmannen sektorin toimijoihin liittyen mm. seuraavat artikkelit:
SATASTA KASVOI KUKKA,TUTU OLI MEILLEVESI JA AURINKO, Iiris Kukkola, Savonlinnan Toimintakeskus ry/Savon Taitajat Oy
QWL-PROSESSISTA EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN – PIENIKIN MUUTOS VOI TEHOSTAA TOIMINTAA, Niina Turunen, Saimaan Syöpäyhdistys ry
ASIAKAS ON MEILLE TÄRKEIN – PALVELUMUOTOILUN KEINOIN VAHVISTIMME TOIMINTAAMME, Pirjo Hartikainen, Jarkko Venäläinen, Kotilo ry
KOTILO RY:N VALMIUSSUUNNITELMA – MIHIN VARAUDUTAAN? Raimo Westerberg, Pekka Ähkynen, Kotilo ry
NORPPAVESILLÄ EI OLE VERKOSTOKIELTOA, Sirpa Kolistaja, Kimmo Käärmelahti, Savonlinnan Seudun Kolomonen ry

Lisäksi aineistosta löytyy linkki mm. Hyvinvointifoorumin 11.11.2020 puheenvuoroon kolmannen sektorin roolista hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä linkit Sosterin ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n kehittämän yhdistystyöpajatyöskentelyn prosessikuvaukseen Innokylän sivuille sekä tästä prosessikuvauksesta tehtyyn videoon.

Tukea tuottavuuteen -hankkeen aineisto on ladattavissa tämän linkin kautta.

 

Vapaaehtoistyö voi hyvin

Miten koronavuosi vaikutti vapaaehtoistoimintaan? Onko vapaaehtoistyön suosio nousussa vai laskussa? Ovatko nuoret vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden toivoja?

Kansalaisareena, Kirkkohallitus ja Opintokeskus Sivis teettivät maaliskuussa Taloustutkimuksella Vapaaehtoistyö Suomessa -selvityksen. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista. Vastaajista noin puolet on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana.

Tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2018. Silloin 48,7 % oli tehnyt vapaaehtoistyötä edeltävän vuoden aikana, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 47 %.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että koulutusasteittain tarkasteltuna alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet osallistuvat vapaaehtoistoimintaan eniten. Tulotasoittain tarkasteltuna keskituloiset näyttävät olevan aktiivisimpia osallistujia. Miesten vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt, naisten taas vähentynyt.

Vapaaehtoistyötä tehdään mieluiten kasvotusten ja järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana. Lyhyt- ja pitkäkestoista vapaaehtoistyötä tehdään lähes yhtä paljon. Pop up -tyyppinen vapaaehtoistoiminta kiinnosti erityisesti naisia.

Vapaaehtoisena toimittiin keskimäärin 12,9 tuntia kyselyä edeltävän neljän viikon aikana. Vuonna 2018 vastaava luku oli reilut 15 tuntia.
Nuoret ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnasta

Vastaajista 38 % haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin ‒ nuorista (15–24-vuotiaat) jopa 61 %.

Kyselyn perusteella vapaaehtoistoimintaan osallistumista helpottaisi eniten se, jos tarjolla olisi lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä ja jos elämäntilanne olisi sopivampi. Kiinnostus vapaaehtoistyötä kohtaan ei kuitenkaan ole vähentynyt.

Lisätietoa vapaaehtooistyön kehitystä selvittävästä tutkimuksesta tämän linkin kautta.

 

Lapsen ääni kuuluviin

Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten vuodesta 2001 lähtien toteuttama selvitys, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vuonna 2021 selvitettiin 12–17 –vuotiaiden näkemyksiä koronapandemiasta. Lisäksi kyselyssä tarkasteltiin perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1102 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Kyselyn tulokset julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäinen raportti tarkastelee lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian varjossa eletystä vuodesta. Syksyllä 2021 julkaistava toinen raportti keskittyy puolestaan lasten ja nuorten köyhyyskokemuksiin sekä turvallisuuskysymyksiin.

Lapsen ääni -kyselyyn vastanneet kertoivat koronavuoden vaikuttaneen monella tapaa arkeen ja hyvinvointiin. Moni koki huolta perheen toimeentulosta ja lähes puolet kertoi henkisen hyvinvoinnin huonontuneen kuluneen vuoden aikana. Erityisesti näin kokivat matalatulosten perheiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset. Tulevaisuuteen liittyi monenlaisia ajatuksia, toiveita ja huolia – esimerkiksi rajoitusten jälkeinen aika ja opiskelu- tai työpaikan saaminen mietityttivät vastaajia.

Lapsen ääni kyselyn tuloksiin voi tutustua laajemmin tämän linkin kautta.

 

Opas kunnalliseen ympäristöpolitiikkaan

Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille johdattaa kaikki aiheesta kiinnostuneet konkreettisten tekojen äärelle mitä Suomen kunnissa voidaan tehdä ilmastonmuutoksen ja lajikadon pysäyttämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Kiihtyvä ekokatastrofi on aikamme suurin uhka. Paljon ilmastonmuutokseen, luonnon lajikatoon ja kestävään kehitykseen vaikuttavia päätöksiä tehdään kunnissa ja siten kunnat ovat ratkaisevassa asemassa ympäristökatastrofin hillinnässä. Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille kokoaa yksiin kansiin ajankohtaiset katsaukset ympäristön tilasta ja selkeitä konkreettisia toimenpiteitä miten jokainen kuntapäättäjä tai sellaiseksi haluava voi omassa kunnasaan tehdä tilanteen korjaamiseksi. Suositeltavaa luettavaa kaikille – varsinkin kuntavaalien lähestyessä.

Kirjassa ääneen pääsevät meritoituneet tutkijat Sykestä ja Jyväskylän yliopistosta, jotka vaikuttavat myös Suomen ilmasto-, luonto-, ja kestävän kehityksen paneeleissa. Puheenvuoroja kuullaan myös BIOS-tutkimusyksikön, Tampereen ja Vaasan yliopistojen tutkijoilta, Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön asiantuntijoilta ja Raision kaupunginjohtajalta. Asiantuntijoiden kirjassa esittämät toimenpiteet on koottu selkeäksi to do -listaksi, josta jokainen voi konkreettisesti valita oman kuntansa tilanteeseen sopivia toimenpiteitä ja ruksata ne tehdyiksi niiden valmistuessa ja siirtyä seuraavaan.'

Lue lisää Ympäristökäsikirjasta tämän linkin kautta.

 

Humanistinen kaupunki - mitä se ihmiselle antaa?

Kaupungit puhuttavat ihmisiä. Ajankohtaisia aiheita 2020-luvulla ovat suunniteltujen ja elettyjen ympäristöjen laatu sekä yhteiskuntien mukautumiskyky globaaleissa kriiseissä. Kaupungistuvassa maailmassa tarvitaan kaupunkilaisten äänet tavoittavaa humanistista tutkimusta, jota hyödynnetään myös akateemisen maailman ulkopuolella, osana kaupunkeja koskevia kehityshankkeita.

Humanistinen kaupunkitutkimus on monitieteinen ja reflektiivinen artikkelikokoelma, joka ottaa kantaa kaupungeissa merkittäviksi ja ajankohtaisiksi koettuihin asioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkipyöräily, kulttuuriperintö ja -kartoitus sekä kaupunkien ääni- ja kielimaisemat.

Humanistista kaupunkitutkimusta esiin nostamalla kirja rakentaa vuoropuhelua muiden kaupunkia tarkastelevien alojen kanssa kaupunkien olemuksen ja kehittämisen syvälliseksi ymmärtämiseksi.

Kirjan toimittajat ovat eturivin kaupunkitutkijoita Suomessa. Yhdessä kirjan muiden kirjoittajien kanssa he edustavat laaja-alaisesti humanistisia tieteenaloja.

Lue lisää tai hanki tämän linkin kautta.