Vuosikokousten aikaan tulee muistaa, että koronapandemian vuoksi voimassa on edelleen mittava joukko rajoitustoimia, mutta myös joitakin poikkeuksellisia toimia yhdistyksen yleisen kokouksen järjestämiseen.
Viime vuonna voimassa ollutta lakia (290/2020) vastaavaa ei ole enää voimassa, joten sääntöihin perustuvaa kokousta ei voida enää viime vuoden tapaan siirtää sääntömääräistä ajankohtaa myöhemmäksi.

Lisäksi on syytä muistaa, että nämä rajoitukset määräyryvät koronapandemian alueellisen tilan mukaan. Epidemian "tasoja" on kolme, perusvaihe, kiihtymisaihe ja leviämisvaihe. Yleistietoja näistä epidemian eri vaiheiden vaikutuksesta rajoituksiin löytyy mm. STM:n sivuilta.

Tämän kuukausipostin lähetysvaiheessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella ollaan kiihtymisvaiheessa, ja tämä aiheuttaa esimerkiksi yhdistysten yleisten kokousten (kevät- ja vuosikokoukset) järjestämiselle erityisiä ehtoja.
Keskeisin kokouksia koskeva rajoitus on yleisömäärä, joka (hieman tulkinnasta riippuen) koskee myös yhdistysten yleisiä kokouksia. Nykytilanteessa tuo rajoitus on 20 henkilöä samaan aikaan samassa tilassa koronasuojautumistoimet huomioiden. Käytännössä tätä tarkoittaa sitä, että eri toimin (etäosastuminen, valtuutettu, usea kokoustila+sähköinen yhteys) tulee turvata jäsenten osallistumismahdollisuus kokoukseen ilman, että 20 hengen "yhteinen fyysinen kokoontuminen" toteutuu.

Sosterin ajantasaiset ohjeet koronatilanteeseen liittyen löytyvät tämän linkin kautta.

Myös järjestötalo Kolomosen aukiolossa on voimassa koronarajoituksia, joiden mukaan järjestötalo on suljettu helmikuun 2021 loppuun ja työntekijät ovat etätöissä. Järjestötalo Kolomosen "koronatiedote" päivitetään tilannemuutosten mukaisesti tähän linkkiin.

Yhdistysten yleisten kokousten järjestämiseen liityvät keskeisimmät "kevennykset" löytyvät kesäkuun 2021 loppuun voimassa olevasta Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi. Tästä laista löytyvät ne muutokset, jotka Yhdistyslain osalta on määräaikaisena muutoksenna säädetty.

Keskeisimmät Yhdistyslakia koskevat poikkemat ovat:
1. Yhdistyslain 25 §:n 1 momentista ja säännöistä poiketen hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä yhdistyksen kokouksessa. Mainitun lain 21 §:stä poiketen hallitus voi sallia, että myös valtuutettu saa valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan valtuutettujen kokouksessa. Yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta.
2. Yhdistyslain 17 §:n 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä ja 21 §:stä poiketen yhdistyksen hallitus voi sallia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten mainitun lain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä.
3. Hallitus voi päättää, että kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestettävään yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Lisää tietoa yhdistysten yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämisestä löytyy mm:
Oikeusministeriön kysymyksiä ja vastauksia koronasta -sivustolta
Valtioneuvoston usein kysytyt kysymykset -sivustolta
Aluehallintovirastojen yhteiseltä usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta -sivustolta.